Tavara on tuonut lisääntyessään myös lukuisia uusia käsitteitä. Materialisti, keräilijä ja hamstraaja ovat monensuuntaisia ajatuksia herättäviä sanoja. Arkipuheessa niitä kuulee usein käytettävän kepeästi. Kokosin postaukseen mitä käsitteet oikeastaan tarkoittavat.

​MATERIALISTI MIETTII ”MITÄ MUUT AJATTELEVAT?”
Materialistinen elämäntapa on tavaroiden arvostamista ja halua hankkia tavaraa mahdollisuuksien mukaan. Materialismissa ei ensisijaisesti ole kyse siitä tuovatko tavarat iloa, minkä verran säilytystilaa ne vievät tai ovatko ne kestäviä ja pitkäikäisiä. 

Materialismi liittyy voimakkaasti tarpeisiin ja toiveisiin. Rahaa käyttämällä halutaan saavuttaa hyvinvointia. Ennen kaikkea sanat ”mitä muut ajattelevat” kuvaavat materialistin ajattelua. Materialisti pitää tärkeänä kuluttaa rahaa näyttävästi. Huomio kohdistuu ostamiseen, myymiseen, kuluttamiseen ja esineiden arvoon.
 
Jos motivaatio hankkia tavaraa tulee ulkoapäin ja hankinnoista tulevat kehut ovat syy, jonka vuoksi arvostetaan ja hankitaan tavaraa, tavaroista ei saa pitkäkestoista hyvää oloa. Kun ihmisten keskinäisen kohtaamisen keskiössä ovat tavarat, vuorovaikutuksen laatu helposti heikkenee. Tämä heijastuu hyvinvointiin, sillä lopulta on merkityksellisintä, että voisi tulla hyväksytyksi omana itsenään. 
 
Materialismia on monenlaista. Keräily liittyy osaltaan materialismiin. Mikäli keräily lähtee omista tarpeista ja kiinnostuksen kohteista, sillä voi olla jopa hyvinvointivaikutuksia. Parhaimmillaan keräily voi tuoda pitkäaikaista iloa ja yhdistää ihmisiä. 

​KERÄILIJÄ NAUTTII KOKOELMASTAAN 
Melkein jokainen on joskus kerännyt jotakin. Keräilemällä säilytetään oman maun mukaisia ja itselle mieleen olevia esineitä. Keräilyn avulla voidaan tuoda esille, keitä olemme. Keräämään päädytään usein tiedostamatta.
 
Keräilijän kokoelma on hallinnassa ja itselle selkeässä järjestyksessä. Keräilijän yhteydenpito muiden saman henkisten kanssa tuo sisältöä elämään ja kokoelmaa esitellään mielellään. Keräilijät ovat usein keräilykohteensa asiantuntijoita.

Keräilijän kokoelma ei välttämättä ole rahassa mitattuna arvokas, mutta sillä voi olla muunlaista arvoa.
Keräily voi olla myös kulttuurihistoriallisesti merkityksellistä. Osa keräilijöistä tallettaa sellaista, joka muuten häviäisi ympäristöstämme.

Keräilykohteen koko voi asettaa omat rajoituksensa keräilylle. Säilytystilan näkökulmasta on eri asia kerätä postimerkkejä kuin vanhoja tietokoneita.
 
Mahdollisesti 5% tai enemmän suomalaisista kärsii pakonomaisesta keräilystä. Silloin keräily on alkanut paisua, keräiltävä tavara on epäjärjestyksessä ja se on alkanut tukkia elämiseen tarvittavaa tilaa kotona. 

​HAMSTRAAJA KÄRSII HALLITSEMATTOMASTA TARPEESTA
Kun keräilystä tulee pakonomaista, puhutaan hamstrauksesta. Hamstraajan kodissa tavara haittaa liikkumista eikä tiloja voi käyttää tarkoituksenmukaisesti. Jossain vaiheessa hamstraus alkaa vaikuttaa jopa asumisturvallisuuteen ja on iso arjen haaste. 
 
Pakkokeräilyyn liittyy sellaisten asioiden säilyttäminen omassa kodissa, jotka muiden mielestä ovat roskia. Pakonomainen keräilijä ajattelee: ”Ilman tavaroitani en ole mitään”, ”Olen se mitä omistan. Jos menetän sen, kuka minä olen?” (teoksesta: Hamstraus hallintaan). 
 
Pakkokeräilystä koetaan häpeää. Hamstraus vaikuttaa heikentävästi ihmissuhteisiin ja johtaa eristäytymiseeen. Arjesta selviytyminen käy vaikeaksi. Pakkokeräilijä tarvitsee ulkopuolista apua, kuten asiantuntevan terapia-ammattilaisen osaamista.

​OMAA TAVARASUHDETTA ON AIKA AJOIN HYVÄ KYSEENALAISTAA
Koska elämme tavaroiden keskellä, jokainen hyötyy ajoittaisesta oman tavaratilanteen tarkastelusta. Itsetutkistelun avulla lisätään itsetuntemusta, asetetaan rajoja, kehitytään ja kasvetaan. Onneksi on mahdollista opetella, omaksua uusia taitoja ja onnistua!

Maailmantilanne muuttuu niin hurjaa vauhtia, että tavarapaljouteen ei ole vielä ehditty sopeutua. 
Olemme ennen näkemättömän edessä. Opettelemme vasta selviytymään paljoudesta. 

Lähteet:
Aalto Ilana: Paikka kaikelle. Mistä tavaratulva syntyy ja kuinka se padotaan.
Hei me kerätään -pienoisnäyttely
https://museot.fi/nayttelykalenteri/index.php?nayttely_id=24931
Honkasalo Laura: Kaapin henki: tavaravaivaisen tunnustuksia. 
Lassander Maarit & Nikander Hannamaija: Rahaviisaus - Mitä jokaisen tulisi tietää rahasta ja mielen hyvinvoinnista.
Ponteva Katariina: Hamstraus hallintaan.
Te Velde-Luoma Anne: Kaaoksen kesyttäjä. Tavarat, paperit ja aika haltuun.

Aloita kodista
Aloita joulutavaroista ottamalla ne esille!
Joulutavara on fiksua käydä läpi ennen kuin tekee yhtään joulun aikaan liittyvää hankintaa itselle tai muille. 
Etsi kodin kätköistä ihan kaikki joulukoristeet, -leivontatarvikkeet, -valot, -liinat ja -verhot tarkasteltavaksi. 
Tutki mitä omistat. 
Karsi erilleen kaikki rikkinäiset, kuluneet ja epävarmasti toimivat tavarat.
Luovu myös niistä tavaroista, joista et pidä ja sellaisesta tavarasta, jota ei tule oikeasti lainkaan käytettyä.
Päätä vasta sitten tarvitseeko jouluksi tehdä hankintoja.
Käymällä läpi tavarat saat hyvän mielen ja kotisi tavaramäärä vastaa tarpeitasi. 

​Mietinnän avuksi: 
-Oletko jouluihminen asteikolla 1-10 (1=en, 10= todellakin)?
-Minkä verran sinulla on oikeasti tilaa säilyttää joulutavaraa?
-Tuleeko sinulle joulu mieluiten runsaalla koristelulla, vähäeleisesti kynttilöillä, liinoilla ja kukilla vai jotain siltä väliltä?
-Soveltuuko sinulle ylimääräinen tavara jollekin lahjaksi?

Lahjojen hankinta
Jouluvalmisteluihin menee yllättävän paljon aikaa. Sen vuoksi on hyvä miettiä mihin käytössä oleva aika kuluu.
Hyvä lahja jää mieleen, ilahduttaa, on arjessa käytössä ja kestää käyttötarkoitusta.
Sellaisen löytäminen voi kuitenkin osoittautua todella vaikeaksi ja aikaa vieväksi tehtäväksi.
Tämän päivän tavarapaljouden keskellä elettäessä, aikuiset voivat aivan hyvin kysyä suoraan toistensa toiveita.
Jos toiveita ei tule mieleen eikä synny selkeää ajatusta mitä voisi hankkia toiselle, on hyvä keskustella, onko lahjoja tarpeellista vaihtaa.

​Jouluperinteet ja omannäköinen joulu
Perinteet ovat tärkeitä esimerkiksi siitä syystä, että niiden avulla luodaan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Jotkut perinteet voi kuitenkin tuntua sellaisilta, että niitä pidetään yllä sen vuoksi, että niin on aina tehty. 
Jokainen aikuinen on vastuussa omasta hyvinvoinnista ja sen vuoksi oikeutettu vaalimaan hyvältä tuntuvia perinteitä ja luopumaan niistä, jotka vaikeuttavat omaa oloa. 
Myös luomalla omia perinteitä voi lisätä hyvinvointia. On mahtavaa, jos pystyy yhdistelemään uutta ja vanhaa. Silloin syntyy aika todennäköisesti omannäköinen joulu.

​Mietinnän avuksi:
-Mieti mistä joulun perinteistä pidät ja mitä ylläpidät velvollisuuden tunteesta. 
-Tunne omannäköisestä joulusta voi olla pienestä kiinni eikä välttämättä vaadi suuri muutoksia. Ehkäpä siihen liittyy joku uusi ruoka tai aaton aikataulua muutetaan vähän väljemmäksi. 
-Jos perheessä on useampia aikuisia, on onnistumisen edellytys, että muutoksista keskustellaan ja päätöksiä tehdään yhdessä. 
​
Miten ostaa kohtuudella ja tarpeeseen?
Ennakointi auttaa tekemään järkeviä ostoksia. Erityisesti ruokaostosten tekemiseen vaikuttaa oletko jouluna kotona. Mieti kuinka paljon oikeasti tarvitsee leipoa, jäikö viime vuonna paljon jotakin yli.
 
Määrittele budjetti, jonka aiot käyttää jouluun tänä vuonna. Kauppaan kannattaa mennä, kun tietää mitä sieltä ostaa. Käyttämällä listaa, pysyy paremmin kohtuudessa niin lahjojen kuin ruoan hankinnan suhteen. Jos  lahjahankintoja tehdään hyvissä ajoin ennen joulua, muistilista on siinäkin kätevä apu. ​Mietinnän avuksi:
-Millainen lista olisi sinulle paras, paperinen vai puhelimessa mukana kulkeva? 
-Tuleeko kaikkien lahjojen olla kaupasta ostettuja ja uusia?
-Minkälainen lahjamäärä on kohtuullinen? Lasten leluja hankittaessa on hyvä muistaa, että kerralla on mahdollista pitää leikeissä aktiivisesti enintään muutamaa lelua. Järkevät leluhankinnat myös kestävät käyttöä.

​Hyvän olon joulu
Tavarat, niiden ostaminen, käyttäminen, huoltaminen ja niistä puhuminen vievät suuren osan meidän ajastamme. Kun ihmisiltä kysytään millä on viime kädessä elämässä merkitystä, tärkeimmät asiat eivät kuitenkaan liity tavaroihin, niiden määrään ja omistamiseen. Eniten painoarvoa saavat ihmissuhteet, terveys ja muut hyvinvointiin liittyvät asiat, kuten onnellisuus ja elämänilo.
 
Tärkeintä on miettiä, mikä on merkityksellistä itselle ja niille läheisille, kenen kanssa viettää joulunajan. Tiedetään, että myönteisessä hengessä toteutettu muutos vakiintuu parhaiten ja jää helpoiten pysyväksi käytännöksi. Pieniin merkityksellisiin asioihin keskittymällä saa paljon aikaiseksi.

Kengät voi olla intohimo, keskeinen varuste vapaa-ajan harrastuksissa, vaikkapa tärkeä osa työvaatetusta tai turvallisuustekijä. Mitä enemmän harrastuksia, tilaisuuksia ja työtehtäviä arjessa on, sitä enemmän erilaisia jalkineita kotoa löytyy. Lisäksi vuodenajat vaikuttavat siihen, että meillä on monia jalkineita.