Ruotsalainen Margareta Magnusson oli menettänyt useita omaisia ja ollut mukana kuolinsiivouksissa. Omasta kuolinsiivouksesta hän päätti huolehtia itse. Blogitekstin luettuasi olet selvillä, miten hän sen toteutti!
 
Ensireaktio kuolinsiivous-sanaa kohtaan voi olla hämmentävä ja ikäviä mielikuvia synnyttävä, mutta Magnusson oli sitä mieltä, että kuolinsiivouksen ei tarvitse olla surullinen asia. Hän on tehnyt kuolinsiivouksesta myönteisen ja hyvinvointia tukevan käsitteen. Magnusson on käsitellyt aihetta kirjassaan Mitä jälkeen jää- Taito tehdä kuolinsiivous.  ​

​Vastatoimi tavarapaljoudelle
Kuolinsiivous eroaa tavallisesta kodin siivouksesta. Kyse on pysyvästä järjestelystä, jossa luovutaan ylimääräisistä tavaroista ja kalusteista. Kuolinsiivous on vastatoimi tavaran haalimiselle.
 
Kyse ei ole vain kodin fyysisestä muutoksesta. Kuolinsiivous herättää tunteita. Tavaroita läpikäytäessä tulee mieleen tarinoita eri elämänvaiheista. On puhdistavaa käydä läpi elettyä elämää. Samalla voi konkreettisesti hävittää sellaiset muistot, jota ei enää halua pitää matkassa.
 
Tavaraa läpikäydessä tulee vastaavasti mietittyä, minkä vuoksi tiettyjä tavaroita haluaa säilyttää. Tällainen ajatustyö parantaa itsetuntemusta. Magnusson on kokenut, että kuolinsiivous on myös tehnyt hänestä rohkeamman.

​Hyvää nykyhetkeen ja vaikutuksia tulevaan  
Kuolinsiivouksella on kaksoisvaikutus. Sen avulla voi parantaa omaa elämänlaatua ja keventää huomattavasti omaisten taakkaa siinä vaiheessa, kun kuolleen omaisen jäämistö on käytävä läpi.

On miellyttävä ajatus, että eläessään siivoaa omat sotkunsa ja voi päättää mitä haluaa jättää läheisille läpikäytäväksi. Magnussonin mukaan kuolinsiivouksen tekemättä jättäminen voi jopa turmella hyvät muistot vainajasta. Magnussonin mielestä eläessään ei kuitenkaan tarvitse hävittää kaikkea, jota ei halua läheisille elämästään paljastaa. Yksityisyyden rajaa voi suojata kirjaamalla niihin säilyttimiin "hävitetään avaamatta", joiden sisältö halutaan pitää itsellä.

Magnusson havaitsi kuolinsiivouksen eri vaiheissa, että prosessi synnytti paljon myönteisiä kohtaamisia. Kuolinsiivouksen aikana voi tutustua eri alojen ammattilaisiin, kuten kirpputoriyrittäjiin, huutokauppatoimijoihin jne. Kierrätykseen ja hyväntekeväisyyteen lahjoittaminen ovat samalla tekoja ympäristön hyväksi. 

Kuinka kuolinsiivous tehdään? 
Käytännössä koti järjestetään huone kerrallaan ja lopuksi siivotaan perusteellisesti.
Koko omaisuus käydään läpi ja hävitetään ylimääräinen. Magnusson kehottaa kirjoittamaan ylös mitä on tehty. 
 
Kuolinsiivoukseen liittyy, että tavarat kirjataan ylös. Pusseja ja laatikoita on hyvä pitää lähettyvillä kuolinsiivouksen ollessa käynnissä. Pakatessa on iso apu, kun pakkauksiin kirjoitetaan minne ne ovat menossa ja mitä ne sisältävät. Tavaran kierrättämiseen liittyen hän vinkkaa perinteisten vaihtoehtojen (kysy sukulaisilta, hyödynnä kirpputoreja ja huutokauppoja, anna naapureille) lisäksi, että kyläilemään mennessä veisikin kukkien sijasta tuliaisena jotakin kotoa. 
 
Järjestämis- ja karsimistaidot harjaantuvat kokemuksen myötä, joten kuolinsiivous helpottuu sen edetessä. Magnusson vinkkaa, että jos tavara kädessä miettii mihin sen laittaisi, on hyvä antaa hetki ajatukselle, että tarvitseeko sitä silloin lainkaan. 

​Menetelmä kaikille aikuisille?
Menetelmä sopii kaikenikäisille aikuisille. Magnusson on osoittanut kirjassa ajatuksensa erityisesti 60-70-vuotiaille. Hän on kuitenkin sitä mieltä, että kuolinsiivouksen voi tehdä, vaikka olisi vasta kolmissakymmenissä. Kuolinsiivouksesta hyötyy, jos kokee omistavansa liikaa tavara ja paljon sellaista mistä ei ole tietoinen. 
 
Sillä ei ole merkitystä mistä syystä aloittaa prosessin. Tärkeintä on aloittaa. Magnusson mainitsee, että tukee hyvin esimerkiksi muutto pienempään kotiin. Aloittamista voi myös motivoida kirjassa esitetty kysymys, ”mitä aiot tehdä tavaroille, kun et jaksa niistä enää huolehtia?”.

Läheiset tai ammattilainen avuksi?
On suositeltavaa kertoa kuolinsiivouksesta läheisille. Ehkä myös pyytää avuksi siirtelemään tavaraa tai tiedustella haluavatko he jotakin tavaroista, joista olet luopumassa. Samalla on mahdollista kertoa tavaroihin liittyviä tarinoita ja käydä läpi elettyä elämää. Magnusson teki kuolinsiivouksen yksin ja kertoo epäilleensä, että jos hänen miehensä olisi ollut elossa tai lapset apukäsinä, he olisivat halunneet säilyttää kaiken. 
 
Aina läheisiä ei ole tai läheisillä ei ole mahdollisuutta olla avuksi. Kuolinsiivoukseen on voi käyttää myös koulutettua ammattijärjestäjää. Ulkopuolinen ammattilainen auttaa pitämään työn käynnissä, kuuntelee, toimii käsinä ja jalkoina, ohjaa tarvittavissa tilanteissa ja osaa löytää tarvittavia ratkaisuja. Myös kodin tärkeät paperit voidaan ammattilaisen avulla järjestää ajan tasalle.
 
Aikataulutus ja ajankäyttö
Magnusson kirjoittaa, että hänellä kuolinsiivous kesti melkein vuoden. inspiradan asiakkaiden kanssa on havaittu, että vuosi on lyhyt aika, jos on tarkoitus järjestää koko koti. Kodin neliöt, asukkaiden määrä ja ajankäyttö vaikuttavat osaltaan työn kestoon. Etenkin muun arjen sujumisen kannalta järjestämistä on hyvä rytmittää. Silloin edistyy parhaiten, kun luo järjestystä ja karsii tavaraa oman hyvinvoinnin rajoissa.

​Mitä sinä ajattelet kuolinsiivouksesta? Koetko sen ajankohtaiseksi?

​ 
Tarvitsetko ammattijärjestäjän kotiisi tai lahjakortin läheiselle?
Kysy lisää! Painamalla tästä pääset inspiradan yhteydenottolomakkeelle.
 
Lue lisää inspiradan järjestämisaiheisia postauksia:
Miten luopua tunteita herättävistä tavaroista helpommin?
Miten oikeasti onnistuu järjestämään kodin kengät?
Mitä tarkoittavat materialisti, keräilijä ja hamstraaja?

Kotikäynneillä ja asiakkaiden kohtaamisissa koetaan suuria tunteita ja tehdään isoja oivalluksia puolin toisin. Ihailen asiakkaideni osaamista, heillä on jokaisella taitoja, joita itseltäni puuttuu. Minä puolestani pystyn auttamaan heitä niissä kodin sisustus- ja järjestyskysymyksissä, joihin apua halutaan. Tässä on muutamia huomioita, joita olen vahvistanut todeksi sisustus- ja järjestämisasiakkaideni avulla.

1 ​Kodista huolehtiminen on itsestä huolehtimista. 
Hyvinvointi on keskeinen sana, kun inspirada on mukana laittamassa koteja kuntoon.
Työskentelyä harkitessa on usein aistittavissa asiakkaan jännitys siitä, miten kaikki onnistuu, koska koti on henkilökohtainen asia ja palvelun käyttämien on aina myös taloudellinen satsaus. Yhteistyön edetessä tullaan tutuiksi ja asukkaan kasvoilla alkaa heijastua tyytyväisyys, luottamus ja onnellisuus. Se on mahtavaa!

2 ​Onnistunut järjestäminen ja perustarpeet kulkevat käsi kädessä.
Sanon aina, ettei kotia tule järjestää ennen kuin tulen käymään, sillä minusta on eniten hyötyä, jos näen kodin tilanteen sellaisena kuin se on oikeasti. Järjestämiskäyntejä ennen asiakasta auttaa kovasti, että hän on syönyt ja olo on riittävän levännyt. Ammattijärjestäjä on helpottamassa ajattelutyötä, mutta silti päätösten tekeminen vaatii paljon ajattelua ja keskittymistä. Järjestäessä voimavaroja vaativat myös tunteita herättävät ja muistoja tuovat tavarat. Lisäksi siirtely, nostelu, kiipeily, konttaaminen, lajittelu ja kantaminen vievät voimia, vaikka näitä fyysisiä tehtäviä jaetaan tai annetaan ammattijärjestäjän tehtäväksi.

3​ Omassa kodissa tehdään omista unelmista totta. 
Arvomaailma heijastelee vahvasti tapaa toteuttaa asumista. Jokaisella on omanlaiset haaveet ja unelmat. Se mikä on yhdelle merkityksetöntä voi olla toiselle ensisijaista. On tärkeä saada toteuttaa asioita, jotka itselle on merkityksellisiä ja tämän tulisi myös näkyä kotona. Kannustan järjestämään ja sisustamaan kotia itselle, vieraiden tai sukulaisten sisustusmakua tai ajatuksia tavaran määrästä ei omaa koti laitettaessa tarvitse miettiä.

4 ​Pienin askelin ja vähän kerrallaan.
Kaiken kuntoon saaminen yhdellä rysäyksellä on mahdollista ja sitäkin tehdään, mutta se vaatii paljon ja voi viedä sellaisen määrän voimia, että muu arki notkahtaa. Suunnitelmallisuus ja eteneminen pienimmillä tavoitteilla kannattaa. Pienet etapit myös mahtuu helpommin arjen aikatauluun, kuluttaa selkeästi vähemmän voimavaroja ja edistää varmimmin pysyvää muutosta. 

5 ​Tekemällä tarkennetaan ja opitaan parhaat käytännöt. 
Suunnittelu on tärkeä työvaihe, mutta tekemällä muutoksesta tulee näkyvä ja totta. Tehdessä tarkentuu etenkin pienet yksityiskohdat. Vaihtoehtona on, että järjestämistä edistetään kotona myös ammattijärjestäjän tapaamisten välillä. Silloin haetaan sopivan kokoinen tavoite, joka onnistuu samalla, kun arki kulkee painollaan. Usein järjestäminen on kuitenkin kalenteroitu ajankohtiin, jolloin on sovittuna tapaaminen. Voimavarat ja ajankäyttö halutaan valjastaa hetkiin, jolloin tehdään yhdessä ja syntyy tehokkaasti valmista.

​Oliko joku näistä asioista yllätys? Kaipaisitko jostakin lisää tietoa?

Tavara on tuonut lisääntyessään myös lukuisia uusia käsitteitä. Materialisti, keräilijä ja hamstraaja ovat monensuuntaisia ajatuksia herättäviä sanoja. Arkipuheessa niitä kuulee usein käytettävän kepeästi. Kokosin postaukseen mitä käsitteet oikeastaan tarkoittavat.

​MATERIALISTI MIETTII ”MITÄ MUUT AJATTELEVAT?”
Materialistinen elämäntapa on tavaroiden arvostamista ja halua hankkia tavaraa mahdollisuuksien mukaan. Materialismissa ei ensisijaisesti ole kyse siitä tuovatko tavarat iloa, minkä verran säilytystilaa ne vievät tai ovatko ne kestäviä ja pitkäikäisiä. 

Materialismi liittyy voimakkaasti tarpeisiin ja toiveisiin. Rahaa käyttämällä halutaan saavuttaa hyvinvointia. Ennen kaikkea sanat ”mitä muut ajattelevat” kuvaavat materialistin ajattelua. Materialisti pitää tärkeänä kuluttaa rahaa näyttävästi. Huomio kohdistuu ostamiseen, myymiseen, kuluttamiseen ja esineiden arvoon.
 
Jos motivaatio hankkia tavaraa tulee ulkoapäin ja hankinnoista tulevat kehut ovat syy, jonka vuoksi arvostetaan ja hankitaan tavaraa, tavaroista ei saa pitkäkestoista hyvää oloa. Kun ihmisten keskinäisen kohtaamisen keskiössä ovat tavarat, vuorovaikutuksen laatu helposti heikkenee. Tämä heijastuu hyvinvointiin, sillä lopulta on merkityksellisintä, että voisi tulla hyväksytyksi omana itsenään. 
 
Materialismia on monenlaista. Keräily liittyy osaltaan materialismiin. Mikäli keräily lähtee omista tarpeista ja kiinnostuksen kohteista, sillä voi olla jopa hyvinvointivaikutuksia. Parhaimmillaan keräily voi tuoda pitkäaikaista iloa ja yhdistää ihmisiä. 

​KERÄILIJÄ NAUTTII KOKOELMASTAAN 
Melkein jokainen on joskus kerännyt jotakin. Keräilemällä säilytetään oman maun mukaisia ja itselle mieleen olevia esineitä. Keräilyn avulla voidaan tuoda esille, keitä olemme. Keräämään päädytään usein tiedostamatta.
 
Keräilijän kokoelma on hallinnassa ja itselle selkeässä järjestyksessä. Keräilijän yhteydenpito muiden saman henkisten kanssa tuo sisältöä elämään ja kokoelmaa esitellään mielellään. Keräilijät ovat usein keräilykohteensa asiantuntijoita.

Keräilijän kokoelma ei välttämättä ole rahassa mitattuna arvokas, mutta sillä voi olla muunlaista arvoa.
Keräily voi olla myös kulttuurihistoriallisesti merkityksellistä. Osa keräilijöistä tallettaa sellaista, joka muuten häviäisi ympäristöstämme.

Keräilykohteen koko voi asettaa omat rajoituksensa keräilylle. Säilytystilan näkökulmasta on eri asia kerätä postimerkkejä kuin vanhoja tietokoneita.
 
Mahdollisesti 5% tai enemmän suomalaisista kärsii pakonomaisesta keräilystä. Silloin keräily on alkanut paisua, keräiltävä tavara on epäjärjestyksessä ja se on alkanut tukkia elämiseen tarvittavaa tilaa kotona. 

​HAMSTRAAJA KÄRSII HALLITSEMATTOMASTA TARPEESTA
Kun keräilystä tulee pakonomaista, puhutaan hamstrauksesta. Hamstraajan kodissa tavara haittaa liikkumista eikä tiloja voi käyttää tarkoituksenmukaisesti. Jossain vaiheessa hamstraus alkaa vaikuttaa jopa asumisturvallisuuteen ja on iso arjen haaste. 
 
Pakkokeräilyyn liittyy sellaisten asioiden säilyttäminen omassa kodissa, jotka muiden mielestä ovat roskia. Pakonomainen keräilijä ajattelee: ”Ilman tavaroitani en ole mitään”, ”Olen se mitä omistan. Jos menetän sen, kuka minä olen?” (teoksesta: Hamstraus hallintaan). 
 
Pakkokeräilystä koetaan häpeää. Hamstraus vaikuttaa heikentävästi ihmissuhteisiin ja johtaa eristäytymiseeen. Arjesta selviytyminen käy vaikeaksi. Pakkokeräilijä tarvitsee ulkopuolista apua, kuten asiantuntevan terapia-ammattilaisen osaamista.

​OMAA TAVARASUHDETTA ON AIKA AJOIN HYVÄ KYSEENALAISTAA
Koska elämme tavaroiden keskellä, jokainen hyötyy ajoittaisesta oman tavaratilanteen tarkastelusta. Itsetutkistelun avulla lisätään itsetuntemusta, asetetaan rajoja, kehitytään ja kasvetaan. Onneksi on mahdollista opetella, omaksua uusia taitoja ja onnistua!

Maailmantilanne muuttuu niin hurjaa vauhtia, että tavarapaljouteen ei ole vielä ehditty sopeutua. 
Olemme ennen näkemättömän edessä. Opettelemme vasta selviytymään paljoudesta. 

Lähteet:
Aalto Ilana: Paikka kaikelle. Mistä tavaratulva syntyy ja kuinka se padotaan.
Hei me kerätään -pienoisnäyttely
https://museot.fi/nayttelykalenteri/index.php?nayttely_id=24931
Honkasalo Laura: Kaapin henki: tavaravaivaisen tunnustuksia. 
Lassander Maarit & Nikander Hannamaija: Rahaviisaus - Mitä jokaisen tulisi tietää rahasta ja mielen hyvinvoinnista.
Ponteva Katariina: Hamstraus hallintaan.
Te Velde-Luoma Anne: Kaaoksen kesyttäjä. Tavarat, paperit ja aika haltuun.

Aloita kodista
Aloita joulutavaroista ottamalla ne esille!
Joulutavara on fiksua käydä läpi ennen kuin tekee yhtään joulun aikaan liittyvää hankintaa itselle tai muille. 
Etsi kodin kätköistä ihan kaikki joulukoristeet, -leivontatarvikkeet, -valot, -liinat ja -verhot tarkasteltavaksi. 
Tutki mitä omistat. 
Karsi erilleen kaikki rikkinäiset, kuluneet ja epävarmasti toimivat tavarat.
Luovu myös niistä tavaroista, joista et pidä ja sellaisesta tavarasta, jota ei tule oikeasti lainkaan käytettyä.
Päätä vasta sitten tarvitseeko jouluksi tehdä hankintoja.
Käymällä läpi tavarat saat hyvän mielen ja kotisi tavaramäärä vastaa tarpeitasi. 

​Mietinnän avuksi: 
-Oletko jouluihminen asteikolla 1-10 (1=en, 10= todellakin)?
-Minkä verran sinulla on oikeasti tilaa säilyttää joulutavaraa?
-Tuleeko sinulle joulu mieluiten runsaalla koristelulla, vähäeleisesti kynttilöillä, liinoilla ja kukilla vai jotain siltä väliltä?
-Soveltuuko sinulle ylimääräinen tavara jollekin lahjaksi?

Lahjojen hankinta
Jouluvalmisteluihin menee yllättävän paljon aikaa. Sen vuoksi on hyvä miettiä mihin käytössä oleva aika kuluu.
Hyvä lahja jää mieleen, ilahduttaa, on arjessa käytössä ja kestää käyttötarkoitusta.
Sellaisen löytäminen voi kuitenkin osoittautua todella vaikeaksi ja aikaa vieväksi tehtäväksi.
Tämän päivän tavarapaljouden keskellä elettäessä, aikuiset voivat aivan hyvin kysyä suoraan toistensa toiveita.
Jos toiveita ei tule mieleen eikä synny selkeää ajatusta mitä voisi hankkia toiselle, on hyvä keskustella, onko lahjoja tarpeellista vaihtaa.

​Jouluperinteet ja omannäköinen joulu
Perinteet ovat tärkeitä esimerkiksi siitä syystä, että niiden avulla luodaan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Jotkut perinteet voi kuitenkin tuntua sellaisilta, että niitä pidetään yllä sen vuoksi, että niin on aina tehty. 
Jokainen aikuinen on vastuussa omasta hyvinvoinnista ja sen vuoksi oikeutettu vaalimaan hyvältä tuntuvia perinteitä ja luopumaan niistä, jotka vaikeuttavat omaa oloa. 
Myös luomalla omia perinteitä voi lisätä hyvinvointia. On mahtavaa, jos pystyy yhdistelemään uutta ja vanhaa. Silloin syntyy aika todennäköisesti omannäköinen joulu.

​Mietinnän avuksi:
-Mieti mistä joulun perinteistä pidät ja mitä ylläpidät velvollisuuden tunteesta. 
-Tunne omannäköisestä joulusta voi olla pienestä kiinni eikä välttämättä vaadi suuri muutoksia. Ehkäpä siihen liittyy joku uusi ruoka tai aaton aikataulua muutetaan vähän väljemmäksi. 
-Jos perheessä on useampia aikuisia, on onnistumisen edellytys, että muutoksista keskustellaan ja päätöksiä tehdään yhdessä. 
​
Miten ostaa kohtuudella ja tarpeeseen?
Ennakointi auttaa tekemään järkeviä ostoksia. Erityisesti ruokaostosten tekemiseen vaikuttaa oletko jouluna kotona. Mieti kuinka paljon oikeasti tarvitsee leipoa, jäikö viime vuonna paljon jotakin yli.
 
Määrittele budjetti, jonka aiot käyttää jouluun tänä vuonna. Kauppaan kannattaa mennä, kun tietää mitä sieltä ostaa. Käyttämällä listaa, pysyy paremmin kohtuudessa niin lahjojen kuin ruoan hankinnan suhteen. Jos  lahjahankintoja tehdään hyvissä ajoin ennen joulua, muistilista on siinäkin kätevä apu. ​Mietinnän avuksi:
-Millainen lista olisi sinulle paras, paperinen vai puhelimessa mukana kulkeva? 
-Tuleeko kaikkien lahjojen olla kaupasta ostettuja ja uusia?
-Minkälainen lahjamäärä on kohtuullinen? Lasten leluja hankittaessa on hyvä muistaa, että kerralla on mahdollista pitää leikeissä aktiivisesti enintään muutamaa lelua. Järkevät leluhankinnat myös kestävät käyttöä.

​Hyvän olon joulu
Tavarat, niiden ostaminen, käyttäminen, huoltaminen ja niistä puhuminen vievät suuren osan meidän ajastamme. Kun ihmisiltä kysytään millä on viime kädessä elämässä merkitystä, tärkeimmät asiat eivät kuitenkaan liity tavaroihin, niiden määrään ja omistamiseen. Eniten painoarvoa saavat ihmissuhteet, terveys ja muut hyvinvointiin liittyvät asiat, kuten onnellisuus ja elämänilo.
 
Tärkeintä on miettiä, mikä on merkityksellistä itselle ja niille läheisille, kenen kanssa viettää joulunajan. Tiedetään, että myönteisessä hengessä toteutettu muutos vakiintuu parhaiten ja jää helpoiten pysyväksi käytännöksi. Pieniin merkityksellisiin asioihin keskittymällä saa paljon aikaiseksi.

Kengät voi olla intohimo, keskeinen varuste vapaa-ajan harrastuksissa, vaikkapa tärkeä osa työvaatetusta tai turvallisuustekijä. Mitä enemmän harrastuksia, tilaisuuksia ja työtehtäviä arjessa on, sitä enemmän erilaisia jalkineita kotoa löytyy. Lisäksi vuodenajat vaikuttavat siihen, että meillä on monia jalkineita.