MITÄ TARKOITTAVAT MATERIALISTI, KERÄILIJÄ JA HAMSTRAAJA?

Tavara on tuonut lisääntyessään myös lukuisia uusia käsitteitä. Materialisti, keräilijä ja hamstraaja ovat monensuuntaisia ajatuksia herättäviä sanoja. Arkipuheessa niitä kuulee usein käytettävän kepeästi. Kokosin postaukseen mitä käsitteet oikeastaan tarkoittavat.

​Materialismi liittyy voimakkaasti tarpeisiin ja toiveisiin.

​MATERIALISTI MIETTII ”MITÄ MUUT AJATTELEVAT?”
Materialistinen elämäntapa on tavaroiden arvostamista ja halua hankkia tavaraa mahdollisuuksien mukaan. Materialismissa ei ensisijaisesti ole kyse siitä tuovatko tavarat iloa, minkä verran säilytystilaa ne vievät tai ovatko ne kestäviä ja pitkäikäisiä. 

Materialismi liittyy voimakkaasti tarpeisiin ja toiveisiin. Rahaa käyttämällä halutaan saavuttaa hyvinvointia. Ennen kaikkea sanat ”mitä muut ajattelevat” kuvaavat materialistin ajattelua. Materialisti pitää tärkeänä kuluttaa rahaa näyttävästi. Huomio kohdistuu ostamiseen, myymiseen, kuluttamiseen ja esineiden arvoon.
 
Jos motivaatio hankkia tavaraa tulee ulkoapäin ja hankinnoista tulevat kehut ovat syy, jonka vuoksi arvostetaan ja hankitaan tavaraa, tavaroista ei saa pitkäkestoista hyvää oloa. Kun ihmisten keskinäisen kohtaamisen keskiössä ovat tavarat, vuorovaikutuksen laatu helposti heikkenee. Tämä heijastuu hyvinvointiin, sillä lopulta on merkityksellisintä, että voisi tulla hyväksytyksi omana itsenään. 
 
Materialismia on monenlaista. Keräily liittyy osaltaan materialismiin. Mikäli keräily lähtee omista tarpeista ja kiinnostuksen kohteista, sillä voi olla jopa hyvinvointivaikutuksia. Parhaimmillaan keräily voi tuoda pitkäaikaista iloa ja yhdistää ihmisiä. 

Keräilyn avulla voidaan tuoda esille, keitä olemme.

​KERÄILIJÄ NAUTTII KOKOELMASTAAN 
Melkein jokainen on joskus kerännyt jotakin. Keräilemällä säilytetään oman maun mukaisia ja itselle mieleen olevia esineitä. Keräilyn avulla voidaan tuoda esille, keitä olemme. Keräämään päädytään usein tiedostamatta.
 
Keräilijän kokoelma on hallinnassa ja itselle selkeässä järjestyksessä. Keräilijän yhteydenpito muiden saman henkisten kanssa tuo sisältöä elämään ja kokoelmaa esitellään mielellään. Keräilijät ovat usein keräilykohteensa asiantuntijoita.

Keräilijän kokoelma ei välttämättä ole rahassa mitattuna arvokas, mutta sillä voi olla muunlaista arvoa.
Keräily voi olla myös kulttuurihistoriallisesti merkityksellistä. Osa keräilijöistä tallettaa sellaista, joka muuten häviäisi ympäristöstämme.

Keräilykohteen koko voi asettaa omat rajoituksensa keräilylle. Säilytystilan näkökulmasta on eri asia kerätä postimerkkejä kuin vanhoja tietokoneita.
 
Mahdollisesti 5% tai enemmän suomalaisista kärsii pakonomaisesta keräilystä. Silloin keräily on alkanut paisua, keräiltävä tavara on epäjärjestyksessä ja se on alkanut tukkia elämiseen tarvittavaa tilaa kotona. 

Pakkokeräilyyn liittyy sellaisten asioiden säilyttäminen
​omassa kodissa, jotka muiden mielestä ovat roskia.

​HAMSTRAAJA KÄRSII HALLITSEMATTOMASTA TARPEESTA
Kun keräilystä tulee pakonomaista, puhutaan hamstrauksesta. Hamstraajan kodissa tavara haittaa liikkumista eikä tiloja voi käyttää tarkoituksenmukaisesti. Jossain vaiheessa hamstraus alkaa vaikuttaa jopa asumisturvallisuuteen ja on iso arjen haaste. 
 
Pakkokeräilyyn liittyy sellaisten asioiden säilyttäminen omassa kodissa, jotka muiden mielestä ovat roskia. Pakonomainen keräilijä ajattelee: ”Ilman tavaroitani en ole mitään”, ”Olen se mitä omistan. Jos menetän sen, kuka minä olen?” (teoksesta: Hamstraus hallintaan). 
 
Pakkokeräilystä koetaan häpeää. Hamstraus vaikuttaa heikentävästi ihmissuhteisiin ja johtaa eristäytymiseeen. Arjesta selviytyminen käy vaikeaksi. Pakkokeräilijä tarvitsee ulkopuolista apua, kuten asiantuntevan terapia-ammattilaisen osaamista.

Maailmantilanne muuttuu niin hurjaa vauhtia,
​että tavarapaljouteen ei ole vielä ehditty sopeutua. 

​OMAA TAVARASUHDETTA ON AIKA AJOIN HYVÄ KYSEENALAISTAA
Koska elämme tavaroiden keskellä, jokainen hyötyy ajoittaisesta oman tavaratilanteen tarkastelusta. Itsetutkistelun avulla lisätään itsetuntemusta, asetetaan rajoja, kehitytään ja kasvetaan. Onneksi on mahdollista opetella, omaksua uusia taitoja ja onnistua!

Maailmantilanne muuttuu niin hurjaa vauhtia, että tavarapaljouteen ei ole vielä ehditty sopeutua. 
Olemme ennen näkemättömän edessä. Opettelemme vasta selviytymään paljoudesta. 

Lähteet:
Aalto Ilana: Paikka kaikelle. Mistä tavaratulva syntyy ja kuinka se padotaan.
Hei me kerätään -pienoisnäyttely
https://museot.fi/nayttelykalenteri/index.php?nayttely_id=24931
Honkasalo Laura: Kaapin henki: tavaravaivaisen tunnustuksia. 
Lassander Maarit & Nikander Hannamaija: Rahaviisaus - Mitä jokaisen tulisi tietää rahasta ja mielen hyvinvoinnista.
Ponteva Katariina: Hamstraus hallintaan.
Te Velde-Luoma Anne: Kaaoksen kesyttäjä. Tavarat, paperit ja aika haltuun.