Miten Kuolinsiivous liittyy kodin järjestämiseen?

Ruotsalainen Margareta Magnusson oli menettänyt useita omaisia ja ollut mukana kuolinsiivouksissa. Omasta kuolinsiivouksesta hän päätti huolehtia itse. Blogitekstin luettuasi olet selvillä, miten hän sen toteutti!
 
Ensireaktio kuolinsiivous-sanaa kohtaan voi olla hämmentävä ja ikäviä mielikuvia synnyttävä, mutta Magnusson oli sitä mieltä, että kuolinsiivouksen ei tarvitse olla surullinen asia. Hän on tehnyt kuolinsiivouksesta myönteisen ja hyvinvointia tukevan käsitteen. Magnusson on käsitellyt aihetta kirjassaan Mitä jälkeen jää- Taito tehdä kuolinsiivous.  ​

​Vastatoimi tavarapaljoudelle
Kuolinsiivous eroaa tavallisesta kodin siivouksesta. Kyse on pysyvästä järjestelystä, jossa luovutaan ylimääräisistä tavaroista ja kalusteista. Kuolinsiivous on vastatoimi tavaran haalimiselle.
 
Kyse ei ole vain kodin fyysisestä muutoksesta. Kuolinsiivous herättää tunteita. Tavaroita läpikäytäessä tulee mieleen tarinoita eri elämänvaiheista. On puhdistavaa käydä läpi elettyä elämää. Samalla voi konkreettisesti hävittää sellaiset muistot, jota ei enää halua pitää matkassa.
 
Tavaraa läpikäydessä tulee vastaavasti mietittyä, minkä vuoksi tiettyjä tavaroita haluaa säilyttää. Tällainen ajatustyö parantaa itsetuntemusta. Magnusson on kokenut, että kuolinsiivous on myös tehnyt hänestä rohkeamman.

​Hyvää nykyhetkeen ja vaikutuksia tulevaan  
Kuolinsiivouksella on kaksoisvaikutus. Sen avulla voi parantaa omaa elämänlaatua ja keventää huomattavasti omaisten taakkaa siinä vaiheessa, kun kuolleen omaisen jäämistö on käytävä läpi.

On miellyttävä ajatus, että eläessään siivoaa omat sotkunsa ja voi päättää mitä haluaa jättää läheisille läpikäytäväksi. Magnussonin mukaan kuolinsiivouksen tekemättä jättäminen voi jopa turmella hyvät muistot vainajasta. Magnussonin mielestä eläessään ei kuitenkaan tarvitse hävittää kaikkea, jota ei halua läheisille elämästään paljastaa. Yksityisyyden rajaa voi suojata kirjaamalla niihin säilyttimiin "hävitetään avaamatta", joiden sisältö halutaan pitää itsellä.

Magnusson havaitsi kuolinsiivouksen eri vaiheissa, että prosessi synnytti paljon myönteisiä kohtaamisia. Kuolinsiivouksen aikana voi tutustua eri alojen ammattilaisiin, kuten kirpputoriyrittäjiin, huutokauppatoimijoihin jne. Kierrätykseen ja hyväntekeväisyyteen lahjoittaminen ovat samalla tekoja ympäristön hyväksi. 

Kuinka kuolinsiivous tehdään? 
Käytännössä koti järjestetään huone kerrallaan ja lopuksi siivotaan perusteellisesti.
Koko omaisuus käydään läpi ja hävitetään ylimääräinen. Magnusson kehottaa kirjoittamaan ylös mitä on tehty. 
 
Kuolinsiivoukseen liittyy, että tavarat kirjataan ylös. Pusseja ja laatikoita on hyvä pitää lähettyvillä kuolinsiivouksen ollessa käynnissä. Pakatessa on iso apu, kun pakkauksiin kirjoitetaan minne ne ovat menossa ja mitä ne sisältävät. Tavaran kierrättämiseen liittyen hän vinkkaa perinteisten vaihtoehtojen (kysy sukulaisilta, hyödynnä kirpputoreja ja huutokauppoja, anna naapureille) lisäksi, että kyläilemään mennessä veisikin kukkien sijasta tuliaisena jotakin kotoa. 
 
Järjestämis- ja karsimistaidot harjaantuvat kokemuksen myötä, joten kuolinsiivous helpottuu sen edetessä. Magnusson vinkkaa, että jos tavara kädessä miettii mihin sen laittaisi, on hyvä antaa hetki ajatukselle, että tarvitseeko sitä silloin lainkaan. 

Aloittamista voi motivoida kysymys, ”mitä aiot tehdä tavaroille, kun et jaksa niistä enää huolehtia?”.

​Menetelmä kaikille aikuisille?
Menetelmä sopii kaikenikäisille aikuisille. Magnusson on osoittanut kirjassa ajatuksensa erityisesti 60-70-vuotiaille. Hän on kuitenkin sitä mieltä, että kuolinsiivouksen voi tehdä, vaikka olisi vasta kolmissakymmenissä. Kuolinsiivouksesta hyötyy, jos kokee omistavansa liikaa tavara ja paljon sellaista mistä ei ole tietoinen. 
 
Sillä ei ole merkitystä mistä syystä aloittaa prosessin. Tärkeintä on aloittaa. Magnusson mainitsee, että tukee hyvin esimerkiksi muutto pienempään kotiin. Aloittamista voi myös motivoida kirjassa esitetty kysymys, ”mitä aiot tehdä tavaroille, kun et jaksa niistä enää huolehtia?”.

On suositeltavaa kertoa kuolinsiivouksesta läheisille.

Läheiset tai ammattilainen avuksi?
On suositeltavaa kertoa kuolinsiivouksesta läheisille. Ehkä myös pyytää avuksi siirtelemään tavaraa tai tiedustella haluavatko he jotakin tavaroista, joista olet luopumassa. Samalla on mahdollista kertoa tavaroihin liittyviä tarinoita ja käydä läpi elettyä elämää. Magnusson teki kuolinsiivouksen yksin ja kertoo epäilleensä, että jos hänen miehensä olisi ollut elossa tai lapset apukäsinä, he olisivat halunneet säilyttää kaiken. 
 
Aina läheisiä ei ole tai läheisillä ei ole mahdollisuutta olla avuksi. Kuolinsiivoukseen on voi käyttää myös koulutettua ammattijärjestäjää. Ulkopuolinen ammattilainen auttaa pitämään työn käynnissä, kuuntelee, toimii käsinä ja jalkoina, ohjaa tarvittavissa tilanteissa ja osaa löytää tarvittavia ratkaisuja. Myös kodin tärkeät paperit voidaan ammattilaisen avulla järjestää ajan tasalle.
 
Aikataulutus ja ajankäyttö
Magnusson kirjoittaa, että hänellä kuolinsiivous kesti melkein vuoden. inspiradan asiakkaiden kanssa on havaittu, että vuosi on lyhyt aika, jos on tarkoitus järjestää koko koti. Kodin neliöt, asukkaiden määrä ja ajankäyttö vaikuttavat osaltaan työn kestoon. Etenkin muun arjen sujumisen kannalta järjestämistä on hyvä rytmittää. Silloin edistyy parhaiten, kun luo järjestystä ja karsii tavaraa oman hyvinvoinnin rajoissa.

​Mitä sinä ajattelet kuolinsiivouksesta? Koetko sen ajankohtaiseksi?

​ 
Tarvitsetko ammattijärjestäjän kotiisi tai lahjakortin läheiselle?
Kysy lisää! Painamalla tästä pääset inspiradan yhteydenottolomakkeelle.
 
Lue lisää inspiradan järjestämisaiheisia postauksia:
Miten luopua tunteita herättävistä tavaroista helpommin?
Miten oikeasti onnistuu järjestämään kodin kengät?
Mitä tarkoittavat materialisti, keräilijä ja hamstraaja?